perjantai 10. huhtikuuta 2015

Pennun etsintä ja sen haasteet

Kirjoitan seuraavan tekstin, koska se näin keväällä koskettaa taas monia ihmisiä, nimittäin pentukuume ja miten sitä hoidetaan. Ainoa lääkehän tähän sairauteen on pennun saaminen osaksi elämää tai sitten kärvistellä vieroitusoireissa ;-)
 
Vakavasti ottaen kevät on monessa perheessä se aika kun uutta perheen jäsentä aletaan etsimään. Ensin saatetaan koirakirjoista tai netistä tutustua koirarotuihin. Mietitään (toivottavasti) mikä olisi sopiva rotu juuri meidän perheelle. Tai sitten pitkään on ollut jo haaveena joku tietty rotu, koska joku yksilö on tehnyt aikaisemmin niin lähtemättömän vaikutuksen.
 
Rodun valinnan jälkeen alkaa itse rotuun tutustuminen sekä se haasteellisin osuus, kasvattajan etsintä. Nämä asiat ovat niin tärkeitä että niitä ei kannata tehdä hätiköiden, oikean rotuinen koira oikealta kasvattajalta kantaa jo todella pitkälle ja on oikeastaan sama asia kuin että rakennuksen perusteet on valettu oikein, tässä asiassa ei ole sitä kiertotietä mitä pitkin pääsisi nopeammin maaliin.
 
Parhaiten kasvattajia löytää rodun oman yhdistyksen nettisivuilta. Shetlanninlammaskoirat ry:llä on kattava lista kasvattajien yhteystietoja ja kotisivujen linkkejä jaoteltuna maantieteellisesti. Sieltä sitten voi valita itseään lähellä asuvan kasvattajan ja klikata itsensä kasvattajan kotisivuille tutustumaan kasvatustyöhön. Näin tämän pitäisi mennä mutta todellisuus on välillä ihan jotain muuta. Kotisivut voivat olla jo kokonaan pois käytöstä tai sitten niitä ei ole päivitetty sitten vuoden 2012. Onneksi kun ei pienestä säikähdä ja jatkaa vain etsimistä löytää myös ajan tasalla olevia sivuja.
 
Ensimmäinen mihin katse kiinnittyy on pentuja linkki jonka takana yleensä on tieto että pentuja tulossa, mahdollisesti sille ja sille nartulle jossain vaiheessa tai tieto että kaikilla pennuilla on jo koti. Sheltti suosittuna rotuna on todella kysytty ja suosittelenkin etenemään tässä kohtaa niin että etsii itselleen sopivan kasvattajan jolla on sellainen narttu josta pitää ja kysymään pentusuunnitelmia. Näin toimimalla moninkertaistat mahdollisuutesi saada juuri sellaisen pennun juuri sinua miellyttävältä kasvattajalta.
 
Sitten ollaankin jo päästy siihen jännittävään osuuteen eli kasvattajaan tulisi ottaa yhteyttä. Kotisivuilta löytyy sähköpostiosoitetta ja puhelinnumeroa voi olla jopa facebook-linkki. Kuinka sitten lähestyn kasvattajaa, laitanko tekstarin "paljonko pennut maksaa" vai soitanko arki-iltana kymmenen aikaan tai sunnuntai aamuna kuudelta. Itse en suosittele näistä yhtäkään ja kuitenkin vain yhden pentueen kasvattaneena olen törmännyt näistä jo jokaiseen. Kaikkiin vastasin kuitenkin asiallisesti, hieman kyllä ihmetystä herätti sunnuntaiaamun humalaiselta kuulostava pentukysely, ei näin.
 
Monesti käy niin että kun kasvattaja on jo pitkään kasvattanut näitä ei niin asiallisia pentukyselyjä on tullut jo niin paljon että kasvattaja lakkaa reagoimasta jopa niihin asiallisiin kyselyihin jos pennut ovat kaikki jo varattuja tai pentuja ei juuri sillä hetkellä ole suunnitelmissa. Tästäkin on omakohtaista kokemusta, puheluun ei vastata eikä soiteta takaisin, sähköpostiin ei kuulu vastausta tai se on lyhyt pennuilla on jo kodit, ei ole suunnitelmia tällä hetkellä. Siinä kohtaa on aika siirtyä eteenpäin koska jos aika on kovin kortilla onko se kortilla myös silloin kun pennun kanssa tulee ongelmia ja tarvitsisi apua ja neuvoja. Hyviäkin kasvattajia on, näe vaivaa hänen etsimiseen.
 
Kun yhteys kasvattajaan on saatu ja on päästy jo niin pitkälle että kasvattaja kutsuu luokseen tutustumaan pentuihin muista käytöstavat. Paikalle tullaan silloin kun on sovittu, ei tuntia aikaisemmin ei tuntia myöhemmin, kasvattajalla on varmasti kädet täynnä töitä pentujen, töiden ja perhe-elämän kanssa. Tutustu pentuihin, mutta muista tutustua myös kasvattajaan ja luota ensivaikutelmaan yleensä se ei petä. Monet kasvattajat siinä kohtaa kun toteavat ostajaehdokkaat sopiviksi pennulleen ehdottavat varausmaksun suorittamista. Tämä maksu on yleensä n. 10% pennun kauppahinnasta ja vähennetään lopullisesta hinnasta. Varausmaksu takaa sen että pentua ei varailla monelta eri kasvattajalta vaan ollaan tosissaan juuri sen kasvattajan kanssa kenelle maksu suoritetaan. Ostajan kannalta tämä toimii vakuutena siitä että saat juuri siltä kasvattajalta pennun. Varausmaksu kun sitoo molempia osapuolia.
 
Rehellisyys on yksi asia mitä ei voi liikaa korostaa pentua ostettaessa. Ole siis rehellinen kun kasvattaja kysyy miten asut, kuinka paljon koira tulee saamaan liikuntaa ja missä. Kerro oletko kiinnostunut harrastamisesta ja oletko etsimässä pentua johonkin tiettyyn lajiin. Näin kasvattajan on helpompi valita pentueesta juuri se sinulle sopiva pentu. Älä myöskään lupaa mitään sellaista minkä tiedät ettet aio pitää, jos kasvattaja kysyy aiotko viedä pennun terveystarkastuksiin niin ole rehellinen, juuri tälle kysyvälle kasvattajalle asia on tärkeä, joku toinen ei välttämättä tarkastuksia toivo. Kasvattajat myös yleensä sijoittavat pentuja saadakseen jatkoa kasvatustyölleen. Tässä kohtaa on erityisen tärkeää että kasvattajan ja sijoituskodin intressit kohtaavat. Kasvattajalle on erityisen tärkeää päästä seuraamaan sijoituspennun kasvua ja kehitystä sekä nähdä sitä usein että kasvattajalla on jonkinlainen käsitys siitä minkälainen luonne koiralla on. Vain näin toimimalla hänellä on tietoa tehdä jalostuksellisia valintoja. Onnellisimmissa tapauksissa kasvattajan ja sijoituskodin välillä vallitsee ystävyys ja asioita pystytään hoitamaan ja tekemään yhdessä. Sijoituspentu ei ole vain mahdollisuus saada puoli-ilmaista pentua kun se on niin söpö ja lapset haluaa eikä meillä olisi varaakaan muuten ostaa. Sijoituspennun mukana tulee paljon velvollisuuksia joihin sitoudut laittamalla allekirjoituksesi sijoitussopimukseen.
 
Lopulta olet siinä onnellisessa tilanteessa että pentu on varattu ja elämäsi pisimmät viikot alkavat, odotat että pentu on luovutusikäinen. Nauti odotusajasta, se menee kyllä nopeasti, palkintona sinulla on pian pieni nappisilmä joka kyllä pitää sinut kiireisenä seuraavat yli kymmenen vuotta.
 
(Tarkoituksena oli kuvittaa juttu ihanilla pentukuvilla, mutta säästän nyt hieman teitä pentukuumeessa kärvisteleviä ;-)   )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uusi EE JMVA

Ette usko miten onnellinen olen kun voin vihdoinkin kirjoittaa että ensimmäinen oma kasvattini ja omistamani koira on Viron juniorimuotoval...