Vihdoinkin ulos

Tänään koitti vihdoin se päivä kun B-pennut pääsivät ulkoilemaan. Kesäpentujen kanssa ulkoilu oli kolmen viikon iästä lähtien jokapäiväistä ja helppoa kun ainoa asia mistä tarvitsi olla huolissaan oli se että pennuilla on riittävästi varjoa ja juotavaa. Nyt kun aamuisin on pakkasta ja nurmikko vielä päivälläkin märkä ei pienten pentujen kanssa ole ulos ollut asiaa.
 
Tänään sitten päästin isoja koiria ulos takapihalle ja Bob päätti että siellä täytyy olla jotain mielenkiintoista ja paineli päättäväisesti ulos. Siinä hetken ihmeteltyäni pojan tomeraa olemusta seurasi Sofia veljensä ja kohta nämä kaksi merleä nauttivat lehtikasoista niin kuin vain kaksi pientä koiranpentua voi.
 
 
Kevin ja Stuart uskalsivat tulla kodinhoitohuoneeseen asti mutta ulos eivät rohjenneet mennä. Päivemmällä sitten otin koko nelikon mukaan ulos ja voi sitä riemua mitä maahan pudonneet lehdet saavat aikaan. Hiekalla oli myös hulvattoman hauska juosta ja painia sisarusten kanssa. Rohkea pentue täytyy sanoa, olen oikein tyytyväinen.